Olen Janis Cukurs - kyselijä, kannustaja ja kehittäjä
Saavuin Suomeen 2000-luvun alussa ja kävin intohimoisesti suurimman vuorovaikutushaasteeni kimppuun. Pääsin opiskelemaan suomen kieltä, ja sitä kautta konkreettinen väylä suomalaiseen yhteiskuntaan ja yhteisöihin avautui sana ja sijamuoto kerrallaan. Edelleen esittelen itseni toisinaan "mamuksi" (koska minä voin!), mikä johtaa usein mielenkiintoisiin keskusteluihin omista tarinoistamme ja siitä, millaisia polkuja olemme elämämme aikana kulkeneet.
Pidän itseäni onnekkaana, sillä syntyperäni vuoksi en ole aina sisällä toisille itsestään selvissä asioissa. Tämän vuoksi olen koko aikuiselämäni ajan harrastanut kysymysten kysymistä. Kysyminen auttaa ymmärtämään olettamisen sijaan.
Olen suorittanut yritysneuvojan erikoisammattitutkinnon, tuki- ja ohjauspalveluiden erikoisammattitutkinnon (työvalmentaja) sekä teologian maisteritutkinnon. Tällä hetkellä kehitän sivutoimisesti väitöskirjatutkimusta Jyväskylän yliopistossa fenomenologisen henkilöstötutkimuksen mahdollisuuksista työyhteisöjen kehittämisessä, toimin Vantaan työllisyyspalveluissa asiakkuuspäällikkönä ja tarjoan Tiimipeiliä®️ yhteisöille, jotka uskaltavat katsoa peiliin. Aiemmin tekemäni tutkimus- ja kirjoitustoiminta on koskenut työelämän hyvinvointia, sukupuolien tasa-arvoa sekä hermeneuttista (tulkintatieteellistä) analyysia erilaisista teksteistä ja aiheista. Viimeisen 20 vuoden aikana olen toiminut organisaatioiden kehittämisen, koulutussuunnittelun, opetustyön ja valmennuksen parissa.
Olen havainnut yleisen haasteen, minulla on syvä intohimo sen ratkaisemiseen ja koen pystyväni tarjoamaan siihen päteviä ratkaisuja: Emme ymmärrä ilmiöitä ja ihmisiä, koska kuuntelemme liian vähän, mittaamme asioita puutteellisesti ja oletamme liian paljon tai virheellisesti.
Olen viime vuosina perehtynyt fenomenologiseen tieteenfilosofiaan ja sosiaalipsykologiaan, joiden avulla voidaan analysoida subjektiivisia kokemuksia tieteellisesti pätevällä tavalla. Tämä on osaltaan jalostanut Tiimipeiliä®️, jota pääsen nyt jatkokehittämään myös väitöskirjatutkimuksessani. Menetelmän voimanlähteenä on uskoni siihen, että ymmärtämällä paremmin itseään ja toisia jokainen voi oppia toimimaan mielekkäämmin ja fiksummin.